Persoonallisuus
Määritelmä yksilön psyykkisistä ominaisuuksista ja kyvyistä
Persoonallisuutta on vaikea määritellä, sillä se on monipuolinen näkemys yhdestä ainoasta ihmisestä. Jokainen on persoonallinen. Itsetuntemus ehkäisee mielisairauksia ja lisää tunneälykkyyttä, josta on hyötyä joka päivä.
Minuuden palaset vastaavat erilaisiin kysymyksiin
- Minäkuva eli minäkäsitys: millaisena näen itseni? Miten suhtaudun itseeni? Mitä minä tarvitsen?
- Ihanneminä: millainen haluaisin olla? Kuka haluaisin olla? Mitä en halua olla?
- Itsetunto: näenkö itseni enemmän hyvänä vai pahana? Mitkä ovat heikkouteni? Mitkä ovat vahvuuteni? Missä olen kehittymiskelpoinen? Missä olen lahjakas? Osaanko, pystynkö, voinko, uskallanko? Hyväksynkö itseni? Hyväksytäänkö minut? Millä perustein minut hyväksytään? Kuka minut hyväksyy? Olenko arvokas? Kelpaanko, riitänkö? Onko hyvä näin?
- Ydinminä: kuka syvimmiltäni olen? Mikä osa minussa pysyy paikoillaan? Kuka kokee elämäni? Kuka olen hiljaisuudessa ja yksin? Mikä osa minussa kaipaa tulla nähdyksi, arvostetuksi, hyväksytyksi ja kosketetuksi, hyvin kohdelluksi? Mitä minä tahdon elämältäni? Mikä on elämäni tarkoitus?
- Fyysinen minä: miltä minä näytän? Missä minulla on arpia? Keneltä minä näytän?
- identiteetti (esim. kulttuurinen, henkilökohtainen tai sosiaalinen identiteetti): mitä piirteitä hyväksyn itsessäni ja omaksun itseeni? Kuka olen sosiaalisessa ympäristössäni? Millaisia rooleja ja ominaisuuksia minulla on? Missä minun juureni ovat? Mihin ryhmään kuulun?
- temperamentti: miten reagoin asioihin? Mistä näkökulmasta lähestyn elämää ja uusia asioita? Mitkä ovat synnynnäisiä ominaisuuksiani? Miten hermostoni toimii? Kuinka helposti stressaannun? Kuinka nopeasti ajattelen ja reagoin? Miten pitkään minulta vie aikaa sopeutua? Miten ilmaisen erilaisia tunteita?
- muokkautuu vuorovaikutuksessa ja oppimisprosessissa: millainen lapsuus minulla oli? Onko tunteisiini vastattu oikein? Olenko tullut hyväksytyksi johonkin ryhmään? Onko minulla ollut hyviä ihmissuhteita? Onko minua käytetty hyväksi? Millaisessa kaupungissa elän? Millaisessa yhteiskunnassa elän? Mitä minulta odotetaan? Miten kotonani ilmaistaan tunteita? Mitä kouluja olen käynyt? Millaisia suuria elämänkokemuksia minulla on?
- maailmankuvani, uskontoni, arvoni, uskomukseni, haluni, mielikuvani, ajattelutapani, käsitykseni, kieleni...
Vaikeudet persoonallisuuden kanssa
Huono itsetunto: "En kelpaa."
Useampi lytätty, alennettu, arvosteltu, paljon kolhuja saanut ihminen kärsii huonosta itsetunnosta eli arvottomuuden ja kelpaamattomuuden kokemuksesta. Ikävät tunteet jäävät ajan myötä asumaan pään sisälle ja muodostuvat ihmisen arkipäiväiseksi todellisuudeksi, koska ovat joskus olleet todellinen sosiaalinen kokemus hylätyksi ja lyödyksi tulemisesta esimerkiksi lapsuudenkodissa, koulussa, parisuhteessa tai kaveripiirissä.
Koska mieli puolustautuu, syntyy ihmisessä katkeruutta ympäristöä kohtaan. Hän voi myös valmiiksi alentua ja arvostella itsensä, jotta ei tulisi uudelleen lyödyksi. Ennakoimme tulevaa oppimiemme mallien perusteella. Huonon itsetunnon varassa on raskas riippua, ja yleensä ihminen pyrkii täydellisyyteen pelätessään, että oma huonommuus paljastuu muille. Puolustuksen riisuminen ja sen myöntäminen, että on joskus tullut satutetuksi ja torjutuksi (ja mokanneeksi), helpottavat oloa ja auttavat vastaanottamaan myönteisiä korjaavia kokemuksia, kuten ystävällistä kohtelua ja onnistuneita ihmissuhteita, tulevaisuudessa. Siten ihminen oppii positiivisemmat mallit elämän ennakoimiseen ja tulkitsemiseen, ja käsitys itsestä monipuolistuu ja syvenee. Meissä jokaisessa on heikkoja kohtia ja ärsyttäviä piirteitä, eikä se haittaa. Emme ole huonoja.
ihanneminän ja todellisen minän liian suuri ristiriita: "Mokasin TAAS!"
Jokainen meistä haluaa olla jotain enemmän ja jotain vähemmän, ja se on normaalia. Kun ihanneminä hipoo liian korkeita pilviä, me kuitenkin masennumme ja petymme itseemme joka kerta. Emme ole jotain tarpeeksi, emme hyväksy itseämme sellaisena kuin olemme. Sorrumme helposti mustavalkoiseen ajatteluun, joten koemme itsemme täysin epäonnistuneena, jos mokaamme yhdessä tärkeässä asiassa. Emme riitä itsellemme, ehkä emme muillekaan, mutta kyse on erityisesti henkilökohtaisesta ristiriidasta minän osien välissä. On tärkeää riittää itselleen, asettua vaatimusten ulkopuolelle: Tässä näin on hyvä. Minä en pysty vastaamaan epärealistisiin vaatimuksiin, minua ei ole tehty niitä varten. Siitä on kyse, kun puhutaan tietoisuustaidoista.
