Identiteetti murroksessa?

Identiteetti koostuu sekä omista että muiden ihmisten käsityksistä yksilön ominaisuuksista. Voidaan siis sanoa, että minäkäsitys on osa identiteettiä, joka jakautuu henkilökohtaiseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen osa-alueeseen. Amerikkalaisen tutkijan James Marcian teorian mukaan identiteetti voidaan luokitella neljäksi erilaiseksi kehitysasteeksi:

1. Epäselvä identiteetti

Ihminen ei ole tietoinen ominaisuuksistaan, tavoitteistaan, arvoistaan eikä sosiaalisista ryhmistään. Hän ei sitoudu esimerkiksi harrastuksiin tai yhteisöihin, sillä hän ei ole löytänyt omaa itseään. Hän ei oikein tiedä, millä tavalla muut käsittävät hänet ja mikä on hänen roolinsa omassa elämässään. Hän ei sitoudu, vaan tekee erilaisia asioita.

2. Lainattu eli omaksuttu identiteetti

Ihminen on omaksunut ympäristön käsitykset itseensä, ja toteuttaa niitä enempää miettimättä. Usein identiteetti lainataan vanhemmilta, joiden arvot ja elämän tarkoitus siirtyvät suoraan lapselle. Hän ei siis ole tietoinen omista tavoitteistaan ja haluistaan, eikä se välttämättä aiheuta minkäänlaista kriisiä.

3. Etsijän identiteetti

Ihminen kokeilee asioita löytääkseen omat arvonsa, käsityksensä ja ominaisuutensa. Hän ei ole sitoutunut mihinkään, mutta alkaa pikkuhiljaa löytää omia mielenkiinnonkohteitaan ja merkityksellisen paikkansa elämässä. Etsintävaihe voi olla hyvinkin myrskyisä.

4. Saavutettu identiteetti

Ihminen on saanut jäsenneltyä maailmankuvansa ja elämänsä ehjäksi kokonaisuudeksi.

Identiteetin osa-alueet

Identiteetin kehityksen taso voi olla vaihteleva eri alueilla. Henkilökohtainen identiteetti piirtyy minäkuvan kautta, eli pohtiessamme, millaisia olemme omasta mielestämme, rakennamme myös minäkäsityksemme. Sosiaalinen identiteetti määritellään jäsenryhmien kautta: koemme kuuluvamme perheeseemme, kaveriporukkaamme, työyhteisöömme ja sukuumme. Saman ryhmän jäsenillä on yhteisiä piirteitä. Kulttuurista identiteettiä ymmärtääksemme meidän on tunnettava historiaa ja kulttuuriamme, tätä yhteiskuntaa, jossa olemme varttuneet. Esimerkiksi sana "suomalainen" on melko laaja käsite, joka sisältää eri historian vaiheita ja eri aikakausille ja ikäpolville tyypillisiä piirteitä. Kulttuuri-identiteettiin heijastuvat omat käsityksemme kansamme, yhteisömme ja alueemme perinteistä ja piirteistä.

    Eri identiteetin alueet sulautuvat yhteen vasta aikuisuuden kynnyksellä, jolloin ihmisen käsitys itsestään on monipuolinen ja kokonainen. Silti sitä on mahdollista kehittää myöhempinä ikävuosina, ja useat vaikeat elämäntilanteet voivat laukaista identiteettikriisin, jossa ihmisen on uudelleen määriteltävä kuka on ja mitä tekee.

Lähteet

- Mielen maailma 2, Kehityspsykologia; Vilkko-Riihelä, Anneli & Laine, Vesa (SanomaPro 2014)

- https://www.utaj.fi/koulu/psykologia/sangin_opet/johdant.html, viitattu 14.05.2016

- https://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/aihekokonaisuudet/osallistuva_kansalaisuus_ja_yrittajyys/aktiivinen_kansalaisuus/kuukausiteemat/syyskuu_kulttuuriperinto/kulttuuri-identiteetin_rakentaminen, viitattu 14.05.2016